Riihimäki | Hyvinkää | Loppi | Janakkala | Hausjärvi | Mäntsälä | Järvenpää | Jokela

Sisäilmatutkimus
ENS SISÄILMATUTKIMUKSET

Tarjoamme asiakkaillemme kattavan valikoiman erilaisia tutkimus- ja tarkastus palveluita kiinteistöjen kunnon ja rakennusfysikaalisen toimivuuden selvittämiseen. Monipuoliset tutkimusmenetelmät sekä laaja-alainen rakennusfysiikan osaaminen takaavat sen, että voitte kääntyä puolemme, niin pienissä kuin suuremmissakin ongelmatilanteissa.

Sisäilmatutkimukset

  • Kosteustekninen kuntotutkimus

  • Rakennusten lämpökuvaus

  • Kosteuskartoitus ja -mittaus

  • Asuinrakennuksen kuntotarkastus

Mikäli haluat lisää tietoa kiinteistöjen tutkimus- ja tarkastuspalveluistamme voit ottaa yhteyttä:

Petri Tanhuanpää, rakennusinsinööri (AMK)
040 590 7995
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kosteustekninen kuntotutkimus


Kosteustekninen kuntotutkimus

Kuntotutkimuksen tarkoituksena on selvittää rakenteissa piilevän kosteusvaurion tai haittaa aiheuttavan ongelman syy ja laajuus.  Kuntotutkimuksesta saatujen tulosten perusteella voidaan valita oikeat ja riittävät korjausmenetelmät ongelman korjaamiseksi. Kuntotutkimus vaatii yleensä rakenteiden sisäisiä tutkimuksia, jolloin rakenteisiin joudutaan tekemään pintoja rikkovia avauksia ja porareikämittauksia.

Yleisimmin tarve kuntotutkimuksen tekemiselle ilmenee, kun havaitaan näkyviä merkkejä kosteusvauriosta, joka saattaa ilmetä muutoksina rakenteiden pinnoilla, homeen hajua tai rakennuksen käyttäjien oireilua.

Tarve kuntotutkimukselle saattaa syntyä monella eri tavalla esim.

  • yleinen epäily, haju tai rakennuksen käyttäjien oireilu
  • tiedossa oleva kosteus- tai homevaurio
  • sisäilmatutkimuksessa havaittu epäily mikrobivauriosta rakenteissa
  • äkillinen kosteusrasitus / vesivahinko

Mikäli ongelman aiheuttaja tai vaurioitunut rakenne ei ole tiedossa, kuntotutkimus on järkevää aloittaa vauriokartoituksella. Vauriokartoituksessa tutustutaan kiinteistöstä saatuihin lähtötietoihin joita täydennetään tarvittaessa kohdekäynnillä tehtävillä rakenteita rikkomattomilla aistinvaraisilla tarkastuksilla ja kosteuskartoituksilla.

Vauriokartoituksen pohjalta saadaan ns. riskiarvio todennäköisimmistä ongelman aiheuttajasta ja niiden selvittämiseen parhaiten soveltuvista tutkimusmenetelmistä. Tällöin myös mahdolliset rakenteita rikkovat tutkimukset voidaan kohdistaa mahdollisimman tarkasti ja näin säästytään myös turhilta tutkimuksilta ja näytteidenotoilta.

Rakennusten lämpökuvaus

Lämpökuvauksella voidaan arvioida rakennusten, rakenteiden ja rakennusmateriaalien toimivuutta, laatua ja kuntoa rikkomatta rakennuksen pintoja. Sitä voidaan käyttää yhtenä tutkimusmenetelmänä uudisrakennusten laadunvarmistuksissa kuin myös vanhojen rakennusten kuntotutkimuksissa.

Jotta lämpökuvauksesta saadut tulokset ja kuvien tulkinta olisivat luotettavia ja asianmukaisella tasolla, vaaditaan kuvaajalta ja kuvien tulkitsijalta rakennusfysiikan ja rakenteiden riittävää tuntemusta.

Osoituksena tästä ammattitaidosta on yrityksessämme lämpökuvausta suorittavalla henkilöllä VTT:n myöntämä rakennusten lämpökuvaajan henkilösertifikaatti. Sertifikaatti nro VTT-C-4416-25-09

Suorittamamme lämpökuvaus ja sen raportointi on aina Ratu 1213-S (2005) ja RT 14-10850 (2005) ohjeiden mukainen. Lämpökuvausraportti sisältää tarkasteluja kohteen lämpöteknisestä kokonaisuudesta ja siinä esitetään korjausluokitus ja korjausehdotuksia sekä mahdollisia muita jatkotoimenpide- ehdotuksia.

Sisäilmatutkimus
  • sisäilman kosteus- ja lämpötilamittaukset
  • paine-eromittaukset
  • ilmavirtojen mittaukset
  • ilmanvaihdon toimivuuden tarkastus
  • hiilidioksidipitoisuuden mittaus
  • kosteusmittaukset
  • lämpökuvaus
  • pölynkoostumusmittaukset
  • VOC-pitoisuuden mittaus
  • mikrobimittaukset

Rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat ilmanvaihtoratkaisut, rakennuksen sijainti, rakennustapa, rakennusmateriaalit, käyttö ja sääolot.

Tavallisimmin ihminen kokee huonon sisäilman esim. kylmyytenä/vetoisuutena, tunkkaisuutena, poikkeavina hajuina tai liiallisena pölyisyytenä sisäilmassa. Monesti myös saattaa olla, että joku perheenjäsenistä oireilee huonon sisäilmanlaadun seurauksena ilman, että muut samassa tilassa asuvat reagoisivat siihen mitenkään.

Huonosta sisäilmanlaadusta johtuvia oireita voivat olla mm.

  • silmien, nenän, kurkun tai nielun ärsytysoireet
  • nenän kuivuus tukkoisuus tai nuha
  • päänsärky ja pahoinvointi
  • väsymys
  • vedon/ kylmyyden tunne

Mikäli ongelmien aiheuttajaa ei ole rakenneteknisillä kuntotutkimuksilla saatu selvitettyä, voidaan sisäilman olosuhteita ja siinä esiintyviä epäpuhtauksia ja niiden pitoisuuksia tutkia sisäilmamittausten avulla.

Rakennuksen terveellisyyteen vaikuttavat sisäilman fysikaaliset olot sekä kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet. Sisäilmasta tehtävien mittauksien avulla voidaan arvioida, esiintyykö sisäilmassa sellaisia olosuhde tekijöitä tai tavallisuudesta poikkeavia epäpuhtauksien pitoisuusmääriä, jotka saattaisivat aiheuttaa tilojen käyttäjille haittaa tai antaa viitteitä rakenteiden tai järjestelmien puutteellisesta toiminnasta.

Sisäilmaongelmien ratkaisussa tulisi aina lähteä liikkeelle tapauskohtaisesti tehdystä suunnitelmasta. Etenemällä järjestelmällisesti suunnitelman mukaan säästytään monesti turhilta tutkimuksilta sekä mittauksilta ja näin ollen tarpeettomilta kustannuksilta.

Kosteuskartoitus ja -mittaus

Kosteuskartoituksen avulla voidaan arvioida tiedossa olevan tai epäillyn kosteusvaurion olemassa oloa tai laajuutta rakenteiden pintoja rikkomatta. Kosteuskartoitus tehdään pintakosteusmittausta ja tutkittavasta tilasta tehtyjä aistinvaraisia havaintoja apuna käyttäen.

Pintakosteusmittaus on nopea suuntaa antava mittausmenetelmä, jonka avulla voidaan havainnoida rakenteissa esiintyviä kosteuseroja ns. referenssikosteuden avulla.  Pintakosteusmittauksella ei voida luotettavasti mitata rakenteen todellista kosteuspitoisuutta vaan se tulee tarvittaessa aina tehdä muiden tarkempien kosteusmittausmenetelmien avulla.

Pelkän pintakosteusmittauksen ja aistinvaraisten havaintojen avulla tehdyn kosteuskartoituksen perusteella ei tulisi koskaan tehdä päätöksiä rakenteen korjaustarpeesta. Mikäli kartoituksessa saadaan viitteitä mahdollisesta kosteusvauriosta, tulee tarve aina varmistaa tarkemmilla kosteusteknisillä kuntotutkimuksilla ja mittauksilla.

Tarkemmat kosteusmittaus- tutkimusmenetelmät tarkoittavat yleensä rakenteen sisäisiä tutkimuksia joissa rakenne joudutaan avaamaan. Rakenteiden turhaa avaamista pyritään aina kuitenkin välttämään ja pienemmillään tarkempi mittaus voi tarkoittaa porareiästä tapahtuvaa suhteellisen kosteuden mittausta rakenteessa.

Kosteusmittaukset:

  • sisäilman kosteusmittaus
  • pintakosteudenmittaus / kosteuskartoitus
  • rakenteiden ja materiaalien suhteellisen kosteuden mittaus (RH%)
  • puurakenteiden kosteusmittaus (paino%)

Asuinrakennuksen kuntotarkastus

Kuntotarkastuksen tarkoituksena on antaa puolueetonta tietoa rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, riskirakenteista, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastus suoritetaan pääosin aistinvaraisin rakenteita rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastuksesta saadut tulokset perustuvat kuntotarkastajan tekemiin havaintoihin sekä asiakirjoista ja rakennuksen käyttäjiltä saatuihin tietoihin

Omakotitalojen kuntotarkastuksessa tarkastetaan rakennuksen ulko- ja sisäpuoliset rakenteet ja näkyvät pinnat sellaisista tiloista joihin on esteetön pääsy tai tila on varustettu riittävällä kulkuaukolla. Kuntotarkastus ja raportointi suoritetaan KH 90–00394 suoritusohjeen mukaan, jossa on määritelty tarkastuksen sisältö ja laajuus.

Yleisin lähtökohta asuinrakennuksen kuntotarkastuksen tekemiselle on asunto- tai kiinteistökaupan yhteydessä tehtävä kuntotarkastus. Kuntotarkastus on myös hyödyllinen apuväline talonsa kunnosta kiinnostuneelle talon omistajalle, jolloin tarkastuksen avulla voidaan selvittää rakennuksen korjaustarpeita sekä mahdollisia riskirakenteita, joihin tulisi kiinnittää huomiota tulevissa remonteissa.

© Etelä-Suomen Nuohous- ja Sisäilmapalvelu. Toteutus MI Suunnittelu.